Valmennuslinja

JOHDANTO

Ilmajoen Kisalijat ry:n jalkapallojaosto on yksi SPL Vaasan piirin suurimmista nuorisotyötä tekevistä seuroista. Seurassa on noin 300 lisenssipelaajaa sekä viitisen kymmentä valmentajaa, huoltajaa ja muuta seuratoimihenkilöä.
IK:n Jalkapallojaosto toimii kasvattajaseurana eli toiminnan painopiste on tarjota kaikille Ilmajokisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden tulla mukaan seuraan minkä ikäisenä hyvänsä, taidoista, taloudellisista mahdollisuuksista tai asuinpaikasta riippumatta. Seura on sitoutunut SPL:n Kaikki- pelaa ohjelmaan. Jalkapallojaoston tarkoituksena on luoda pelaajille mahdollisuus, joko harrastaa jalkapalloa tai luoda lajiin panostaville pelaajille sellaiset mahdollisuudet, että he voivat kehittyä lajissa aina kilpaurheilu tasolle asti.  Valmennuksen päätavoite on kehittää pelaajia taidollisesti ja henkisesti valmiiksi pelaajiksi.
Jalkapallojaoston valmennuslinjan tarkoituksena on selventää valmentajien työtä sekä antaa valmentajille suuntaviivat valmentaa eri ikäisiä pelaajia.
Tervetuloa valmentamisen vaativaan, mutta antoisaan maailmaan. Suomalainen jalkapalloilu on jokaisen meidän käsissä. Muista, menestys vaatii pitkäjänteistä ja hyvää ohjausta!

1. VALMENTAJAN ROOLI

Lasten-ja nuorten urheilussa on valmentajalla erityisen tärkeä rooli. Valmentaja on esikuva ja opettaja sekä tärkeä henkilö lapsen/nuoren kehityksen tukemisessa. Valmentajan rooliin kuuluvia asioita ovat lapsen/nuoren monipuolisten liikuntataitojen kehittäminen, luoda myönteisiä kokemuksia, antaa lapselle/nuorelle tukea ja turvaa sekä vastata lapsen/nuoren omiin odotuksiin. Valmentajien tulee esittää rikoskeristeriote ennen kuin heidät hyväksytään seuratoimihenkilöksi.

1.1 Motivointi

Paras motivointikeino on laatia harjoituksia, jotka ovat vaihtelevia, hauskoja ja haasteellisia. Innokkaat lapset/nuoret eivät tarvitse erillistä motivointia. On kuitenkin tilanteita, jossa harjoiteltava asia on monimutkainen, lapset/nuoret ovat väsyneitä tai harjoituksessa on muita häiriötekijöitä. Tällaisissa tilanteissa on ohjaajan kyettävä käyttämään järkevästi myös ulkoisia motivointikeinoja.

Jokaiseen harjoitukseen kuuluu kiitos ja kannustus sekä tavoitteen selittäminen, miksi jotain harjoitellaan. Kilpailut, palkitsemiset ja yllätysten keksiminen toimivat hyvin jos ryhmä käyttäytyy levottomasti. Joskus vastuun antaminen lapsille/nuorille omista toimistaan voi toimia harjoitteen onnistumisen tekijänä, valmentajan valvonnassa tietenkin.. Ohjaajan on myös oltava itse innostunut ja tehtävä mukana, jotta lapsilta/nuorilta voi odottaa innostusta asiaan.

1.2 Palaute

Osoita ohjaajana olevasi kiinnostunut jokaisesta mukana olijasta! Positiivinen palaute on oppimisen tärkeä osa. Antamalla positiivista palautetta vahvistat toivottua käyttäytymistä ja tekemistä. Samalla lapsen/nuoren itseluottamus kasvaa ja hän on rohkeampi kohtaamaan uusia haasteita. Hoida ikävimmät asiat kahden kesken keskustelemalla, mutta jaa tunnustusta kaikkien kuullen. Lapsi/nuori kaipaa tietoa, miten hän on onnistunut suorituksissaan ja toiminnassaan.

1.3 Näyttö

Uuden asian oppimisessa on tärkeää, että lapsi/nuori muodostaa suorituksesta itselleen kuvan. Se käy parhaiten näyttämällä mallia. Suorituksen näyttämisessä on tärkeää, että se tapahtuu selkeästi ja havainnollisesti ja oleellisia kohtia painottaen. Yksi näyttö suorituksesta ei riitä, vaan kannattaa näyttää useita kertoja eri suunnilta, jotta lapselle/nuorelle jää riittävän hyvä kuva uudesta suorituksesta. Näyttöön tulee liittyä aina selkeä suullinen selitys.

1.4 Ohjaajan kultaiset säännöt

hoxhox

Selitä lyhyesti
Näytä
Teetä
Pysäytä, korjaa, näytä uudestaan
Teetä ja anna palautetta

 

2. KEHITETTÄVÄT OMINAISUUDET ERI IKÄKAUSILLA

2.1 Lapsuusvaihe →

2.2 Nuoruusvaihe →

2.3 Huippuvaihe →

Harjoittelun herkkyyskaudet on tärkein fyysisten harjoitussuunnitelmien laatimisen peruste. Teetä oikeita asioita oikeaan aikaan! Taulukosta selviää myös mitä ei missään nimessä saa tehdä liian aikaisin (esim. anaerobinen kestävyys).

Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet

3. IK:N PELITAPAHTUMAT

Kaikkien seuran pelaajien on päästävä pelaamaan; alussa aina E-junioreihin asti tasapuolisesti. D-junioreissa peliaikaan vaikuttavia tekijöitä ovat harjoittelun säännöllisyys, motivaatio, harjoittelun ja pelaamisen taso ja tavoitteet. Otteluajan määrää ikäluokan vastuuvalmentaja (muistettava tiedottaa pelaajille ja vanhemmille kauden alussa). D-junioreilla pelaaminen muuttuu tavoitteellisemmaksi, jolloin haluttaessa muodostetaan tasoryhmät. Peliaika ansaitaan taitojen mukaan, mutta aina on päästävä pelaamaan esim. harrastejoukkueessa.

3.1 Pelin teemat

Seurassamme on käytössä seitsemän Pelin Teemaa, joita jokainen ikäluokka toteuttaa.
1. Fair Play
2. Suositaan lyhyitä maalivahdin avauksia ja maalipotkuja
3. Kannustetaan pelaamaan 1v1 tilanteita
4. Pyritään hallitsemaan pelin kulkua
5. Pyritään lyhytsyöttö-peliin maata pitkin
6. Luodaan paljon maalintekotilanteita
7. Pidetään pallo kentällä vaikeissakin tilanteissa, eikä roiskita palloa kentältä pois

4. IKÄLUOKKASIIRROT JA SEURASIIRROT

4.1 Ikäluokkasiirrot

Pelaajalle on annettava mahdollisuus kovempiin haasteisiin, mikäli pelaajan taidot ja halu kehittyä sen mahdollistava. Esim. vanhempi ikäluokka/ tytöt poikajoukkueeseen. Siirrot on käsiteltävä molempien joukkueiden johdon ja valmennusvastaavan kanssa. Siirrot käsitellään aina tapauskohtaisesti.

4.2 Seurasiirrot

Kasvattajaseurana tulee meidän antaa pelaajalle mahdollisuus siirtyä toiseen seuraan missä, hänellä on mahdollisuus jatkaa kehittymistään omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Siirrot on käsiteltävä molempien joukkueiden johdon, valmennusvastaavan ja puheenjohtajan kanssa. Siirrot käsitellään aina tapauskohtaisesti.  

5. IK:N HARJOITTELU

Jalkapallokoulussa (5-6 vuotiaat) pyrimme panostamaan perustaitojen opetukseen.

7-11 -vuotiaana on lapsuuskauden ikävaihe →

12-15 –vuotiaana on nuoruusvaiheen ikäkausi →

16-21 –vuotiaana on huippuvaiheen ikäkausi →

Taidon kehittyessä mukaan tulevat pienpelit. Pienpeleissä kosketusmäärät palloon ovat suuria, pienpelit ovat pelinomaisia ja niissä on mahdollisuuksia tehdä teknisiä suorituksia eri tavoin, jolloin voidaan opettaa pelaajalle ”peliälyä”. Jokainen ottaa pienpeleissä myös enemmän vastuuta pelistä, on paljon 1 v 1 tilanteita.

Futsal sopii hyvin jalkapalloilijan talviharjoitteluun. Pallo on erilainen ominaisuuksiltaan, mutta kehittää paljon teknisiä ominaisuuksia, peli on nopeatempoista, jossa pelaaja joutuu ratkaisemaan tilanteet nopeasti.

6. TESTIT JA KILPAILUT

6.1 Fyysiset testit

IK:n junioripelaajia suositellaan testaamaan fyysisten ominaisuuksien osalta nuoruusvaiheesta alkaen n. 2 kertaa vuodessa. Testattavia ominaisuuksia ovat nopeus (5, 10, 30m), ketteryys, ponnistusvoima ja piip-testi ( Testiohjeet ). Testitulokset toimivat ikäluokkien valmentajien apuna fyysistä harjoittelua suunniteltaessa. Testaaja muokkaa harjoitusohjelmat nopeuden, ketteryyden ja kestävyyden parantamiseksi.

6.2 Taitotestit

Taitoa on Suomessa testattu jo pidempään, ohessa nykyiset lajit ja säännöt. Taitokilpailusäännöt →

Kaikki ikäluokat osallistuvat taitotesteihin, jonka lajeina toimivat Palloliiton viralliset taitokilpailulajit. Taitokilpailulajeja harjoitellaan joukkueen harjoituksissa.

Seuran taitokilpailut järjestetään syys-lokakuussa, joista merkin suoritukseen yltäneet saavat oikeuden osallistua piirintaitokilpailuihin. Piirin kisojen kultamitalistit saavat oikeuden osallistua Suomen Palloliiton järjestämään loppukilpailuun.

6.3 Erikoisryhmäharjoittelu

IK järjestää taitokoulua ja maalivahtikoulua. Taitokoulussa pelaajat on jaettu kahteen ikäryhmään nuoremmat pelaajat E-junioreihin asti ja vanhemmat pelaajat D-junioreista ylöspäin.

7. MITÄ ON VALMENNUS?

Valmennuksella tarkoitetaan urheilijan/joukkueen suorituskyvyn suunnitelmallista kehittämistä harjoittelun avulla. Tavoitteena on valmentaa pelaaja kykyjensä ja lahjojensa edellyttämiin huippusuorituksiin. Valmennus jaetaan viiteen ryhmään eri alueidensa mukaan. Nämä ovat: kasvatus, tekninen -, taktinen -, fyysinen -ja henkinen valmennus.

7.1 Tiedettävä valmennussuunnitelmaa tehtäessä

Jotta voidaan aloittaa pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen pelaajien kehittäminen:
- On tiedettävä lasten ja nuorten valmennukselliset pääpainot eri ikäkausille ( ikäkausisuunnitelma)
- On tunnettava ja ymmärrettävä seuran linja ja SPL:n Kaikki Pelaa – ohjelman sisältö
- On tiedettävä lasten henkiset ominaisuudet eri ikäkausina.
- On tiedettävä valmennustermit ja niiden sisältö (esim. koordinaatio ja aerobinen kestävyys)
- On tunnettava rasituksen ja levon suhteet
- On tiedettävä lasten ja nuorten liikunnan tavoitteet
- On tehtävä säännöt ja tavoitteet joukkueen pelaajille ja vanhemmille
- Joukkueen organisaation ja toimintasuunnitelman on oltava kunnossa
- On selvitettävä ensin lähtötilanne - Ryhmän koko - Taitotaso - Harjoituskauden pituus - Harjoitusajankohdat - Harjoituspaikat - Välineet ja apuohjaajat

8. MITÄ ON TAITAVUUS JA TEKNIIKKA?

Taitavuus
kyky hallita monimutkaisia liikekokonaisuuksia
kyky oppia ja kehittää urheilullisia liikevalmiuksia muuttuvan tilanteen vaatimuksia vastaaviksi
Ketteryys = kyky muuntaa kehon suuntaa nopeasti ja tehokkaasti
Koordinaatio = käsien ja jalkojen työskentelyrytmin eriaikaisuus
Reaktiokyky = kyky vastata nopeasti tiettyyn ärsykkeeseen (näkö, kuulo, tunto)
Rytmi = liikkeen ja liikkumisen ajoittaminen, tempon, suoritusnopeuden ja suoritusrytmin vaihdellessa, jolloin säädellään lihastoiminnan oikea-aikaisuutta
Tasapaino = Kyky ylläpitää tai saavuttaa tasapaino jossakin asennossa tai liikkeessä

Tekniikka
tekniikka vastaa kysymykseen kuinka? Se on yksittäinen erillinen suoritus - syöttö, pallon vastaanotto tai harhautus

Perustaito
kyky selviytyä pelin vaatimista teknisistä suorituksista

Pelitaito
kyky ratkaista pelitilanteita 

Lajinomainen taitavuus on siis: taitavuus, tekniikka, perustaito ja pelitaito

futari

9. LASTEN JA NUORTEN VALMENNUS

Kaikki mitä taitoon kuuluu, on perusta koko jalkapallolle. Ilman perustaitoa on turha haaveilla. Kaikissa ikäryhmissä voidaan harjoitella pallon kanssa myös fyysisiä ominaisuuksia, jolloin tekniikkakin paranee. Taitoharjoittelu joukkueen kanssa ei riitä, siksi on panostettava oikeaan suoritustapaan ja ohjattava henkilökohtaiseen harjoitteluun.

Oikea malli + riittävä määrä (keskittyneesti) = tekniikka (automatisointi)

9.1 Omaehtoinen harjoittelu

Kehittyäkseen hyväksi ja menestyväksi jalkapalloilijaksi juniorin tarvitsee harjoitella ahkerasti. Pelkkä joukkueen järjestämä harjoitteluaika ei riitä huipputasolle. Siksi on tärkeää omaksua jo pienestä pitäen malli, jossa jalkapallon harrastaminen sisältää mahdollisimman paljon omaehtoista harjoittelua. Joukkueen kanssa harjoitellessa saadaan malli ja oppi perusasioihin, joita sitten omalla ajalla syvennetään taidoksi. Se myös opettaa pelaajaa ottamaan vastuuta omasta harjoittelustaan.

9.2. Harjoiteltavia aiheita lapsuusvaihe 7-11v. taitotason mukaan →

9.3. Harjoiteltavia aiheita nuoruusvaihe 12-15v. taitotason mukaan →

9.4. Harjoiteltavia aiheita huippuvaihe 16-21v. taitotason mukaan →

9.5. Valmentajalle valmiita harjoituksia ( Fortum Tutor internetsivu )

LÄHTEET
IK valmennuslinja 2006-2007
www.palloliitto.fi/valmennuslinja
www.terveurheilija.fi
www.kaapo.fi
www.fortumtutor.fi